Kampaamo Hiustyylit

  • Kampaamot
  • Kynsistudiot
  • Verkkokaupat
  •  
  • Kuvagalleria
  • Virtuaalisalonki
  • Linkkivinkit
  • Artikkelit
  •  
  • Valmistajat, maahantuojat ja tukut
  • Liike- ja ketjuesittelyt
  • Oppilaitokset ja koulutus
  • Tuote-esittelyt
  •  
  • Tarjoukset
  • Työpaikkailmoitukset
  • Ilmoitukset
  • Tapahtumat
  •  
  • Tietoa yrittäjälle
  • Palvelukuvaukset
  • Lisää yrityksesi palveluun
  • Kirjaudu sisään




  • Kampaamoverkko.fi - Kampaamot ja parturit
    Kampaamohaku Tuote-esittelyt Kampaamotukut Kampaamo ja kauneusalan koulutusta

    TUKKAcure Finland Oy

    TUKKAcure Finland Oy

    TUKKAcure jakaa mahdollisimman paljon tietoa hiusten ja hiuspohjan puhdistamisesta, hoitamisesta, käytettävistä tuotteista sekä välineistä ja laitteista. Oikeiden tuotteiden ja välineiden oikealla käyttötavoilla vältymme virheellisiltä hoitotoimenpiteiltä, -tavoilta ja -tuotteilta sekä ehkäisemme niiden aiheuttamia vahinkoja.

    Pienillä asioilla ja huomioimalla ne voimme välttyä turhilta hius- ja hiuspohjan ongelmilta ja niiden aiheuttamilta vaivoilta. Kokoamme ja julkaisemme sivuillamme tietoa, joka meidän kaikkien olisi hyvä hiuksista ja hiuspohjasta tietää.

    Mitä kaikkien olisi hyvä tietää hiuksistaan


    Hiusten alkuperäinen tarkoitus on ollut suojata ihmisen päätä ja hiuspohjaa muun muassa auringolta, tuulelta, kolhuilta ja hiertymiltä. Hiuspohjaa peittävien hiuksien alkuperäinen tarkoitus ei siis ole ollut esteettinen.

    Alla on aihealueittain kerrottu lyhyesti eri hiuspohjaan liittyvistä asioista ja ongelmista



    DHT- miestyyppinenkaljuus


    DHT-kaljuuntuminen eli androgeeninen kaljuuntuminen määräytyy perintötekijöistä ja DHT-nimisen (di-hydrotestosteroni) hormonin vaikutuksesta hiustupessa ja hiusnystyssä. Tätä hormonia syntyy mm. hiuspohjassa testosteronihormoonista ns. miessukuhormonista. Lue lisää DHT-kaljuuntumisesta

    Happo-emästasapaino hiuspohjassa


    Kaikkialla ihmisen kehossa ja elimistössä vaikuttavana tekijänä on ns. happo-emästasapaino. Myös meidän hiuksissa, iholla, veressä sekä kaikissa soluissamme tämä happo-emästasapaino vaikuttaa kokonaisuuteen: hyvinvointiimme ja terveyteemme. Lue lisää

    Hikirauhaset


    Hikirauhasia on melkein kaikkialla ihmisen kehossa. Hikirauhaset ovat toisesta päästään ns. sykkyrällä tai kerällä oleva putkimainen elin. Hikirauhasen "putken" suuaukko työntyy ihonpintaan, jonka kautta hiki erittyy mm. iholle. Lue lisää

    Hiuspohjan happamuus


    Niin hiuspohjan kuin ihon terveydelle yleensä niiden happamuudella on suuri merkitys. Paras happamuus iholla olisi välillä pH 4,5 - 5,5, jolloin ihon bakteerikanta on sopiva, jolloin puhutaan ihon normaalifloorasta. Lue lisää

    Hiuspohjan sairaudet


    Suurin osa ihosairauksista ovat tulehdussairauksia. Hiuspohja on rakenteeltaan samanlainen, mutta hienorakenteisempi kuin meitä muualla kehoa suojaavan ihon rakenne. Hiuspohja on siis osa meidän ihoamme. Lue lisää

    Hiuspohjan tulehdus


    Hiuspohjantulehdus tarkoittaa sitä, että hiuspohjan ihosolut ovat tilassa, joka on osa elimistömme puolustusjärjestelmää. Tulehtuneeseen soluun virtaa kudoksista ja verenkierrosta lisää valkosoluja, jotka ryhtyvät suojaamaan ja korjaamaan soluja. Lue lisää

    Iho


    Iholla on useita tärkeitä toimintoja. Se suojaa allaan olevia kudoksia, osallistuu elimistön lämmönsäätelyyn ja toimii verivarastona. Iho on rauhasineen ns. erittävä elin sekä toisaalta hermopäätteineen aistinelin. Ihoa on aikuisella n. 1,5-2 neliömetriä. Lue lisää

    Ihon apuelimet eli rauhaset


    Ihon kerroksissa sijaitsevat kynnet, hiukset, karvat mutta myös ihon apuelimet eli rauhaset. Apuelimistä niin hiki- kuin talirauhaset kuuluvat ns. avorauhasiin. Molemmilla rauhasilla on tärkeä tehtäviä ihmisen kehossa. Lue lisää

    Ihon happamuus


    Ihon terveydelle paras happamuus on välillä pH 4,5 - 5,5, jolloin ihon bakteerikanta on sopiva eli puhutaan ihon normaalifloorasta. Tämä normaali ihon happamuus on bakteereille epäsuotuisa. Lue lisää

    Ihon monet kerrokset


    Iho peittää ihmisen koko kehoa siksi mm. ihmisen silmässäkin on läpinäkyvä ihoon kuuluva osa, eli silmän sidekalvo. Iho kattaa myös silmäluomen sisäpinnatkin. Kehomme aukoissa, kuten suussa, iho muuntuu asteittain limakalvoksi. Siksi ihoa voidaankin nimittää ihmisen suojapeitteeksi. Lue lisää

    Ihon suojapeite, hiukset ja karvoitus


    Ihmisellä on kehossaan keskimäärin viisi miljoonaa (5 milj.) ihokarvaa ja niistä arvioidaan olevan ihmisen päässä hiuksina noin 80.000 - 150.000 tuhatta. Keskimäärin ihmisellä on siis 115.000 tuhatta hiusta. Hiukset kasvavat hiuspohjassa hieman vinossa. Lue lisää

    Ihon väri


    Ihmisen ihon väriin vaikuttaa orvaskedessä, eli epidermissä kolme eri tekijää: ruskea väripigmentti melaniini, porkkanan keltaisen värinen karoteeni sekä iholle sen punertavan värin antava verinahan verisuonissa kulkeva veri. Karoteeni toimii mm. verinahassa auringonvalon suodattimena Lue lisää

    Subkutis eli ihonalaiskudos


    Verinahka jatkuu usein ilman selvää rajaa ihonalaiskudokseksi, eli subkutikseksi. Ihonalaiskudos on varsin paksu esimerkiksi pakaroissa ja naisten maitorauhasissa, mutta sen paksuus vaihtelee suurestikin eri puolilla kehoamme. Lue lisää

    Karvat


    Karvoja on kaikkialla ihmisen ihossa. Nisäkkäiden karvapeite pitää ihon lämmittämää ilmakerosta paikallaan ja vähentää näin lämmönhukkaa. Ihmisellä ainoastaan hiuksilla on merkitystä tässä suhteessa. Miehen ja naisen karvoitus kuuluu myös sukupuolitunnusmerkkeihin. Lue lisää

    Orvaskesi


    Orvaskesi on kerrostunutta epiteeliä. Se kuluu jatkuvasti pinnastaan, mutta uusiutuu samalla tyvikerroksestaan. Tyvikerroksessa on runsaasti mitooseja, jotka tuottavat jatkuvasti uusia epidermin soluja. Solut siirtyvät jatkuvasti hiljalleen tyvikerroksesta kohti epiteelipintaa. Ihmiskehossa orvaskesi on paksuudeltaan keskimäärin noin 0,05 -0,2 millimetriä. Lue lisää

    Päätäi


    Päätäi eli Pediculus humanus, aiemmin Pediculus humanus capitis, kuuluu eläinkunnan hyönteisiin (Insecta) ja on niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon kuuluva siivetön loishyönteinen, joka loisii ihmisissä. Lue lisää

    Psoriasis


    Psoriaasi eli hilseilytauti on luonteeltaan krooninen ihon tulehdussairaus, jonka synnyssä perintötekijöillä on suuri merkitys. Iho-oireiden synnyn taustalla on tulehdussolujen kertyminen ihoon ja ihon keratinosyyttisolujen samalla kiihtynyt jakautuminen sekä solujen häiriintynyt kehittyminen. Näiden seurauksena iholla nähdään paksun hilseen, kuolleen solukon peittämiä, vaihtelevan kokoisia tarkkarajaisia läiskiä. Lue lisää

    Talipunkki


    Talipunkit kuuluvat punkkien lahkoon, jotka taas kuuluvat hämähäkkieläimiin. Talipunkki on siis yksi laji muiden punkkien joukossa, ja monet näistä lajeista ovat loisia tai puoliloisia. Ihmisellä esiintyy kahta punkkilajia, Demodex folliculorum ja sitä hieman pienempi Demodex brevis. Lue lisää

    Talirauhanen


    Talirauhaset sijaitsevat lähellä ihon pintaa, usein karvan ja karvankohottajalihaksen välisessä kulmauksessa. Talirauhanen on suorassa yhteydessä karvakanavan kautta karvatuppeen sekä ihoon. Lue lisää

    Verinahka


    Verinahka, eli Korium on latinaksi joko dermis tai coricum, joka on sidekudoskerros. Sidekudoskerroksen paksuus useimmissa kohdissa ihmisen kehoa on 0,5-1,5 millimetriä paksu. Verinahka on pääasiassa sidekudosta ja siinä on runsaasti ns. kollageenisyitä ja kimmosäikeitä. Näiden säikeiden suunta ihon eri osissa riippuu ihoon kohdistuvan rasituksen suunnasta. Lue lisää

    Hiukset


    Hius on orvaskeden sarveisrakennetta. Hiukset ovat kuolleiden solujen jäänteitä, pääasiassa valkuaisaineita ( keratiinia ). Ainostaan hiuksen tyven kasvualueessa on eläviä soluja. Lue lisää

    Seuraavat lyhyet kappaleet kertovat enemmän itse hiuksista



    Hiukset ovat myös karvoja


    Ihmisen ihokarvoissa, partakarvoissa, hiuksissa ja ripsissä on kaikissa siis kaksi osaa, juuri ja karva. Kaikki nämä ovat siis karvoja, mutta mm. niiden rakenne, paksuus, kasvusykli jne. poikkeavat toisistaan. Hiuspohjan alueen karvoitusta kutsutaankin hiuksiksi. Lue lisää

    Geneettinen kasvusykli, eli hiuksen elinkaari


    Miesten ja naisten hiukset ovat samanlaisia, vaikka niiden kasvua ja irtoamista säätelevät erilaiset biologiset mekanismit. Geneettinen kasvusykli, jota kutsutaan myös nimellä hiuksen kasvusykli, on pituudeltaan keskimäärin kahdesta kuuteen vuotta. Keskimäärin ihmisellä on päässään 80 000 - 150 000 hiusta. Lue lisää

    Harmaat hiukset


    Iän myötä niin miesten kuin naistenkin hiusten harmaantuminen alkaa usein ns. arvokkaasti ohimoilta. Hiusten väri harmaantuu, kun väripigmentin eritys soluissa iän myötä vähenee tai niiden eritys soluissa jostain muusta syystä häiriintyy. Lue lisää

    Hiuksen ikä


    Hiuksen elinikä on suurimmalla osalla ihmisistä keskimäärin kahden ja kuuden ( 2 - 6 ) vuoden välissä. Poikkeuksiakin toki on, mutta hiuksen iällä on merkitystä lähinnä vain siihen, kuinka pitkäksi hius kasvaa elinaikanaan. Hiusten geneettisen kasvusyklin pituudesta johtuen kaikki ihmiset eivät voi saada pitkiä hiuksia. Lue lisää

    Hiuksia irtoaa myös terveestä hiuspohjasta


    Hiusten irtoaminen hiuspohjasta on hiuksen elinkaaren normaali vaihe. Irtonaisia hiuksia jää kampaan, harjaan tai hiuksia harottaessa käsin sormiin päivittäin, mutta yleensä tällainen hiusten irtoaminen on normaalia. Mikäli irtoavien hiusten määrä on ns. huomattavaa ja normaalista poikkeavaa on syytä selvittää hiusten irtoamisen tai niiden katkeamisen syy. Lue lisää

    Hiuksen kasvu


    Hiuksen kasvu tapahtuu siten, että hiusnystyssä syntyvät pyöreät solut jakautuvat jaksollisesti ns. hiussipulissa. Uusien solujen kehittyessä edelliset solut siirtyvät aina ylöspäin pois uuden tulokkaan tieltä. Hiusnystyt ovat noin kolmen - neljän millimetrin syvyydessä hiuspohjassamme. Lue lisää

    Hiusten rakenne on erittäin kestävä


    Hiukset kestävät yllättävän paljon niihin kohdistuvaa rasitusta: saunan ja kihartimen kuumuutta, vääntämistä ja kääntämistä, sekä mm. erilaisia kemikaaleja. Lue lisää

    Hiuksen väriaine eli hiusten pigmentti


    Niin ihon väriin kuin myös hiusten väriin vaikuttaa pigmentti, eli tässä tapauksessa hiusten väriaine. Kuten ihon solukoissa niin myös hiuksen juurisoluissa on melaniinipigmenttiä tuottavia soluja. Hiusten melaniinipigmenttiä on sekä eumelaniini että feomelaniinipigmenttiä. Lue lisää

    Hiuksen varsi


    Hiuspohjan ulkopuolelta nähtynä hius, hiuksen varsi on pehmeä, kiiltävä sekä suhteellisen vahva rakenteeltaan. Hiuksen varren kiiltävyys ja sen pehmeys johtuvat suomuista pintarakenteesta. Suomut peittävät hiuksen pintaa kauttaaltaan. Mitä enemmän hiuksessa on suomuja sekä mitä tiukemmassa ja tiheämmässä ne ovat, sitä pehmeämpi ja kiiltävämpi myös on hius. Lue lisää